pientä inspistä

Nyt pitää yrittää innostua ensin pienistä asioista, kun ei saa suuria linjoja kuntoon, ei sitten millään!



Jalat on ollu nyt toista päivää etureisistä ihan hapoilla, tais maanantain nykäritunti olla liikaa. Eilen ei pystyny balettitunnille lähtemään. Tänään ei näytä paremmalta mut menen silti. Värkkäsin kotona aikani kuluksi treenikassin balettikamppeille. Kankaanpainannan on pikkusisko tehny joskus yläasteella.



Innostuin myös lukemaan yhtä kirjaa, Anne Fortierin Julian rakkaus. Nuoren naisen ja historian vuoropuhelua, Shakespearin Romeon ja Julian "syntytarinaa". Suosittelen! Harmi, että laina-aika on kaks viikkoa ja se menee tänään umpeen. Alotin kirjan nimittäin vasta eilen ja sivuja on jäljellä joku 400. Lueskelin myös aamupalalla uusimman Koiramme-lehden.Paljon puhetta kesän helteistä ja niiden vaikutuksista koiratapahtumiin.



Tein myös toissapäivänä tämmöset kierrätyskorvikset (en oikein saanu tarkkaa kuvaa omalla kameralla) äitin harrastuksen innoittamana. Saa nähdä, meneekö ne jonkun käyttöön vai lähteekö lahjaksi kavereille.



Yritin viel aamulla kuvata meidän kissoja, harvinaisen vaikeeta!! Ainoan "tarkan" kuvan sain napattua Iineksestä ruokakupilla. Ideoita vilpereiden kuvaamiseen?

yli viikko taas takana

Opetuspäivät meni oikein mukavasti! Kamalaa sijaisen kokeilua havaittavissa melkein koko ensimmäisen päivän, äRR. Kaks seuraavaa päivää menikin oikein mallikkaasti. Rehtorit jo kyseli jotta olenko koko vuoden käytettävissä, en siis ehkä ollutkaan ihan surkea heidän mielestään!

Edellisenä viikonloppuna ehdittiin myös pyörähtää Pohjanmaalla, ja ihanaa, kiivetä Lauhanvuoren näkötorniin! Kova tuuli heilutteli rakenteita mut korkeanpaikan kammo ei iskeny, niinkuin yleensä. Tai oikeastaan taidan pelätä tippumista, en sitä korkeeta paikkaa. Nehän on ihan eri asiat, eikös vaan?



Viime viikon paiskin kokonaan aamutöitä isin apulaisena. Virallinen apulainen oli lomalla, joten mulle riitti hommaa! Oli ihanaa päästä tekemään sellasta juttua mistä nautti :) Ja muutenkin, käsillä tekeminen ja asiakaspalvelu on hauskaa ja rentouttavaa!

Nyt viikonloppuna olin metsästyskaverina. Ei saatu saalista, mutta metsässä samoilu ja makkaranpaisto oli sitäkin mukavampaa ja rentouttavaa!! Haluisin auton, että pääsis itekin lähtemään mummilaan ja omiin metsiin koirien kanssa. Ja sieneen pitää äiti nyt houkutella; löysin herkkutatteja niiiin paljon yhdellä lenkillä, että saatiin tattilasagnee ja tattipastaa neljälle hengelle. Hienoa, sanon minä!

Kameran muistikortti on äitin työkoneessa (edelleenn..), joten laitan kuvia illalla. Pitää valmistautua henkisesti tanssiharkkoja varten, on jotenki tosi vetämätön olo. Ainiiiin muuten, hain syksyn haussa opiskelemaan! Toivottavasti tärppää, jotain täytyy päästä tekemään (ja saada työkkäritätien ahdistelu loppumaan).