Tänään on tullut jotenkin surkea olo, kun facebookissa kaikki ystävät ovat päivittäneet saapuvansa kotiseudullemme juhannuksen viettoon. Minä sen sijaan olen jo kuluttanut kolmen päivän juhannusvapaani, ja tänä iltana pitää vielä ajella takaisin kaupunkiin. Juhannus kun menee töitä paiskiessa. Joka tapauksessa, vapaapäivän kuluivat taas liian nopeasti, mutta ihanaa oli kuten yleensäkin.
Yksi aamupäivä meni istuttaessa keltakurjenmiekkoja venepaikalle. Äiti oli päättänyt perata tuon puskan pois kasvimaan laidalta ja antaa sille uuden elämän järven rannalla, jossa muutkin veneilijät voivat sitä ihailla. Ja tottakai meidän ylisosiaalisista kissoista toinen halusi myös mukaan talkoisiin. Isi sitten kantoi väsähtäneen kisun kotiin.
Eilen käytiin mummilassa äitin kanssa. Ukki laittoi tulet kotaan ja alettiin grillailla. Mummin pionit oli täydessä terässä, ja äiti saikin mukaan taas muutaman taimen puskan reunasta. Tuotiin samalla Minni hoitoon, isot koirat olikin jo tuotu viikonloppuna. On nimittäin taas se vaihe kesästä kun meidän perhe reissaa. Paitsi minä, joka olen töissä. Ukki oli muuten lukenut jotain Pellervoa ja saanut idean vanhan wc-pytyn maalaamiseen. Nyt siinä olikin jo komeat krassintaimet kasvamassa.
Nämä tyypit osaa ottaa kesän kyllä rennosti. Ja tekevät samalla meidät hulluksi vaatiessaan vähän väliä ulos- ja sisäänpääsypalveluita. Onneksi ne osaavat vetää oikeasta narusta ja kaveerata tarpeen tullen, vaikka muuten pysyttelevätkin omilla reissuillaan.
Nyt mä pakkaan viimeiset kamat autoon ja alan suuntia kohti Kuopiota. Huomenna ois juhannusaaton aamuvuoro, toivottavasti on rauhallista ja mukavaa siellä suunnassa.
