Alkaa P:llä loppuu a:lla

..hienoo olla Pohjanmaalla (= Nii ne Klamydian pojat vaa laulelee! Tässä ite viettelen just viimestä kesälomaviikkoo täällä keskellä peltoja ja pysähtynyttä aikaa. Tuntuu, etten oo ehtiny tehdä mitään, mutta silti oon hommaillu yhtä ja toista.

Oon lukenu valtavan kasan vanhoja Nakke Nakuttajia, jostai vuodelta 1970. Aika nostalgista, harmi ettei oo ulkohuussiin päässy lukee niinku tavallisesti.

Valkkasin tänää kaupasta yhtä lempparileipää, Pirjon Pakarin Häjypoikaa. Ja tietty oon sen keralla juonu tolkuttomasti pannukahvia, ruusukupista.

Bongasin ainoon lätäkön varmaa sadan kilometrin säteellä, samalla tuli käytyä kahvittelemassa mamman ystävien luona.

Käytiin tänään myös hautausmaalla. Vaarin kuolemasta tuli tänään tasan neljä vuotta. Jotenkin tosi haikeeta, kun kaikki muut isovanhemmat vielä elää. Vaari lähti kyllä liian aikasin, vaikka olikin jo yli 90-vuotias.

Ehkä parasta akkujen latailua loppukesän töitä varten on ollu päivä- ja iltaunet kellonajasta riippumatta. Pörriki tykkää ;)

Perjantaina suuntana Seinäjoki ja Provinssi! Sunnutai-iltana lähetää ajelemaan kotiin, ja ollaan varmaan siinä viiden aikaan aamulla kotopuolessa. Seitsemäks meen aamuvuoroon. Mä oon viimeseen asti niiiiiiiin lomalla!

Puutarhaunelmia

Nyt olen saanut sen verran rusketusta, että päivän kuumimman hetken raaskii käyttää pieneen bloggaushetkeen. Kun äiti on toisella puolen Suomee, koen tehtäväkseni käydä tuolla puutarhassa kävelemässä ja ihailemassa meidän pihapiiriä ja äitin kädenjälkeä. Aamulla olisi tehnyt mieli vähän jotain siellä hommailla, mutta oon selkeästi keskittynyt tässä talossa "miesten hommiin", kun osaan puhdistaa keskuslämmityskattilan mutten erota rikkaruohoja istutuksista. Tässä kuitenkin vähän kuvamatskua!

Rucolan taimet oon saanu pidettyä hengissä.

Nämä kaipasi vähän kastelua..

Kissat viihtyy aina puutarhakierroksilla =)

Toivottavasti mulla on koko elämäni mahdollisuus palata tänne. Kotiin.