Finally Ireland

Hopsista heijjaa ! Ajattelin eka tehä uutta blogii tätä reissua varten, mutta sitten totesin herätteleväni tämän henkiin kirjoittamalla matkakertomukseni entisen elämäni jatkeeksi. Melkein vuoden pähkäilyn, taistelun ja valtavan paperisotamäärän jälkeen totesin lokakuun puolessa välissä että hei, mä oon lähössä Irlantiin vaihtoon kolmeksi kuukaudeksi heti vuoden vaihteen jälkeen. Ja täällä sitä nyt ollaan! Matka alkoi jo eilen 3.tammikuuta, kun heipattelin perheen ja lähettiin suuntaamaan Lahteen ekaan yöpaikkaan. Siitä O heitti mut ja siskonsa perjantaiaamuna viideltä Helsinki-Vantaa kentälle, josta mä suuntasin H:n kanssa Köpiksen lähtöselvitykseen ja O:n sisko kohti Damia ja Buenos Airesia. Kaiken kaikkiaan onnistuttiin selviimään koneeseen lähtöselvitysautomaatin toimimattomuuden ja pienten ylikilomatkatavaroiden jälkeen. Siitäpä sitten lennettiin Köpiksen välilaskun kautta Dubliniin. H:n ensi kosketus brittein saarille, mun eka reissu irkkulaan!

Sun shining Dublin herätti toiveet SITTENKIN lämpimästä reissusta ja mukaan pakatuista liiallisista lämpövaatteista. Oltiin reippaasti plussan puolella jo kymmenen jälkeen Irlannin aikaa, ja tuntu että voisi kuoria kaikki päällysvaatteet matkalaukkuun. Vaikka Helsingissäkin oli vain -1 aste pakkasta!

Täällä ainakin on vihreet maisemat, ja ekat huomiot Irlannin maaperästä olivat valtavat lammaskatraat. Niitä tuli ihmeteltyä, muttei tietenkään kuvattua. Täytyy myöntää, että suurimman osan bussimatkasta Dublin-Cork vetelin hirsiä, hirvee flunssa ja aikaset herätykset vaatii veronsa! Corkissa oltiin ennen neljää, ja tourist officen ja taxin avulla oltiin yliopiston asuntolassa alta aika yksikön. Saatiin omat solukämpät JA niissä omat vessat ja suihkut! Aika mahtavaa =) Tosin mitään petivaatteita tänne ei ollut meitä varten hankittu, joten onneksi olin pakannut mukaan makuupussin ja sen sisään matkatyynyn.

Tässä vielä fiiliksiä tihkusateisen Corkin iltahämärästä, joka sai huokaamaan helpotuksesta: en ottanut sittenkään turhaan niitä villapaitoja. Käytiin vielä vetämässä naamariin ekat mätöt, jotka tuli vastaan, ja sitten vaan kaupasta vessapaperia ja kotiin suihkuun. Koko tämänpäiväinen matka meni uskomattoman sujuvasti ja suihkustakin tuli entisten vaihtareiden pelotteluista huolimatta lämmintä vettä. Nyt oon niin rätti, että päätä vaan tyynyyn ja silkkipussin sisään kuorsaamaan. PS, äiti. Älä huolehdi niistä jouluvaloista, voin fiilistellä vielä täälläkin.